Mietin runoa, joka ei onnistunut.
Kirjoitin toisen, vähän paremman.
Sitten keitin kahvin, aurinko siivilöi ikkunasta,
täytin kupin toistamiseen.
Aurinko palasi pilveen
mutta pimeys, väistynyt.
Pöytä. Tuoli. Vaimoni muotoilema savikulho.
Olin hetken yhtä
mesoliittisen kauden kanssa.
Kivikesku, Nokia (Kuva: AL) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti