Pursiseuran edusta, Näsijärvi  (Kuva: AL)

                     VETEEN

Ensin irtosi kaiteenpätkä,

keväällä lähti

jäiden mukana laituri.

Se ravisti vihdoin

     ponttonien painon,

kujeilee nyt

lahdenpoukamassa, odottaa orrelleen

yksinäistä lokkia,

tuutii aaltoja, toimii

      murtajana kiiskiparvelle.

         (Tovelle 28.6.2001 & 29.6.2017)

               (Arto Lappi: Veden ääret, Enostone, 2018)

Patosilta, Tammerkoski (Kuva: AL)

Jokainen taideteos on oma huoneensa.

   Astuessa yhdestä ovesta

tulisi sulkea muut kortteerit mielestään.

Vaikka oikeasti on seinätöntä

   & maailma on viettelijä,

kuulen tuulessa saranoiden narahduksia,

       teehuoneita, kauppapuoteja,

                        joulun aika.

Mutta ei minua suinkaan harhauteta ohi.

Selaillessa villapaitoja rekissä 

    voin todeta kudonnan olevan sukua

                        Wislawa Szymborskan säkeille

& molemmat niin lämmittäviä, lämmittäviä.

Saatan ainoastaan huokaista:

         Ihanaa, vuoden läpeensä

                     villapaitakelejä!

. . .