perjantai 29. tammikuuta 2010






Älkää vedotko tiimalasiin,
aika ja hiekka eivät maailmasta lopu.
Kunhan vain muistaa
pyöräyttää sen puoliksi täyteen.
. . .



Lähettänyt klo

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

:)


anuryyni

29. tammikuuta 2010 klo 9.59
Anonyymi kirjoitti...

Pohdiskelija pohti aikaa:

"Sillä mennyttä aikaa ei enää ole olemassa ja tuleva aika ei ole vielä tullut. Mutta nykyaika, jos se aina olisi nykyistä eikä muuttuisi menneeksi, ei enää olisi aikaa, vaan ikuisuutta. Jos nyt siis nykyaika vain sen vuoksi on aikaa, että se muuttuu menneisyydeksi, kuinka voimme silloin väittää, että se on olemassa, jos sen ainoa olemisen peruste on siinä, että se ei enää tule olemaan."

"Oikeastaan ei siis voida sanoa: on kolme aikaa, mennyt, nykyinen ja tuleva. Asianmukaisemmin ehkä sanottaisiin, että on kolme aikaa: menneen nykyisyys, nykyisen nykyisyys ja tulevan nykyisyys. Sillä nämä kolme asiaa ovat jollakin tavalla sielussa, muualla en niitä näe. Menneen nykyisyys on muisti, nykyisen nykyisyys on havainto ja tulevan nykyisyys odotus."

Tämä pohdiskelija oli Augustius.


terveisin
ajat.ellen

1. helmikuuta 2010 klo 11.07
Anonyymi kirjoitti...

Sorry, oli kirjoitusvirhe tuossa edellisessä, siis pohdiskelija oli

Augustinus!

ajat.ellen

1. helmikuuta 2010 klo 20.46

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)