sunnuntai 10. tammikuuta 2010
AFORISMEJA 2:
Kaupungissa ne herkemmässä
ovat, villieläimen vaistot.
. . .
Moni yrittää olla korpimaisema.
. . .
Peitti itsensä tatuoinneilla,
tuli niin alastomaksi
ettei kehdannut kenenkään riisua.
. . .
Väkisin ei synny kuin kitkaa.
. . .
Riisui alasti, vaikka piirsi
pelkän sormenkärjen. Näin mallin
sai pysymään liikkumatta.
. . .
Kaikissa kulttuureissa kestävintä:
saviastiat, runous.
. . .
Pamfletti, pefletti, ei suurtakaan eroa.
. . .
Epätoivoinen: vastasi tervehdykseen
elämäntarinalla.
. . .
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Niin ja nää aforismit on kanssa aivan ihania... olen Arto sun fani kyllä joka ilmansuunnasta ja varsinkin itälänsipohjoiseteläisestä korvesta!
Kiitos taas ilahduttavasta hetkestä Arto!
Hienoa!
Tatuointi on sana johon vaimoni kanssa runoissasi jatkuvasti ihastumme.
Toinen sana on kissa.
Kiitos.
Marjatta & Esa
Minusta taas korpi on ihan ehdoton sana ja haka ja metsä on mun lellikki!
Mä luulin että tänne pitää aina kirjoittaa anonyyminä ( korvesta ku olen), mutta niin kuin edelliset kommentoijat, minäkin laitan tekstiin sit nimeni.... on se kait mukavampi niin...
Minusta Arton runo, aforismi, mietelmä on elämän suola ja jo puremattakin helposti nieltävä, saati sitten vähän pureskeltuna useimmiten vain paranee!
Terv.
anuryyni
Niin, ja kaikille ontuville kommenteille ( siis tarkoitan omaa, edellä kirjoittamaani) pitää hommata kävelykeppi !
-------------0
Heh, noi sanavahvistukset täällä kommenttilomakkeen lähetyksessä on muutoin aika huvittavia joskus, ainakin minulle kone arpoo melkein vitsejä...
terv uudelleen
anuryyni
Great idea in Tattoos haiku.... Still, translation with Google reader is not the best way to read. I have no other option :)
Lähetä kommentti