sunnuntai 16. syyskuuta 2012




Miksi yrittäisin loitsia
käärmeen notkeutta tavalliseen keppiin,
vaipua kuvitelmiin miehekkyydestä.

Enkö voi vain olla suora,
tukea köynnöstä,
ellen voi olla itse köynnös.
. . .


Lähettänyt klo

1 kommentti:

Krisse kirjoitti...

Tykkään erityisesti tuosta jälkimmäisestä säkeistöstä. Itsessään jo kokonainen runo.

18. syyskuuta 2012 klo 1.02

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)