Löytänyt buddhaluonnon.
Katsoimme vilkaisten
kuin kiiltomatoa yössä.

Vaikka ympärillään
oli kaikki raapaisupintaa,
kokonainen pimeä.
. . .

Olenko itäinen, vai läntinen kulkija.
Kummassa kädessä kulloinkin pitelen sauvaa.
Ristiriita, josta en osaa päästää irti.
Samoin kuin pysähtymätön kulkeminen, taukojen tähden.
. . .

Yksi ajatus
olisi, tyyni järvi
ei anna myöden.
Laskevan viime säteet
naulitsevat paikalleen.


(Luirojärvi 24.7.2012)
. . .

Hän poimii valikoimatta
puolinuotit, neljäsosat, kahdeksasosat.
Sulattaa kaiken möykyksi,
jonka läpi verenkierto ei kulje.

Tehosekoitin, tyylitajuttoman lempisoitin.
. . .

Huoneen hiljaisuus
aina kyllin avara
kuunneltavaksi.
Kuin kaikki ummehtunut
olisi tuuletettu.
. . .

Viriää tyven,
helkkyy tuhansin peilein,
niin lähtee käyntiin
tämäkin aamu. Sanat
taas miltei tarpeettomat.
. . .

Hankaan sanomalehdellä ikkunalasia.
Samalla tavoin kirkastaa runo mielen.
Kiillotus, ja kirjainrivit
häivytetään sivummalle, vähin äänin.
. . .