Hauhuu, Virrat (Kuva: AL)

Haluaako se sitä,
elämänmittaista coitusta.

Kuoren alle, pehmeään lihaan
tunkeutuu hiekanjyvä,
eikä raakulla ole muuta mahdollisuutta,
   erittää sen päälle helmiäistä,

kehittää helmeä, kerros kerrokselta.

Tarinani, simpukan tarina,
sen läpi virtaa joki, se puhdistaa veden,

hamuan ylleni
peitoksi paperiarkkeja, toivon 
  että runous elättäisi.

Potkaisen ruuhen järvelle,
  olen jo hukkunut siihen,
  kimmeltävään ikuisuuteen.

                        A River Runs Through it

                     Pohjoiset tuulenpesät (Enostone, elokuu 2020)

Ps. Otsikko on Mikko Iivanaisen samannimisen 

      levyn nimikappale. "A River Runs Through It"
         on tuore levy, tämän vuoden julkaisu.

Kauhaneva  (Kuva: AL)

Viritän iltanuotion
tunturin kupeeseen, painan kämmenet 
kuuman teekupin ympärille.

Sillä on korva
joka kuuntelee, mutta minulla           
ei kysymyksiä.

Yhtä hyvin voisin
olla huoneessa, jossa joku
nostaa sormensa klavikordin koskettimilta, 
   sen hetken 
      hiljaisuudessa.

Raukeus jäsenissä.
Puinen kuksa, puiden   
   äänet ympärillä.


                      The Sounds of Silence


             (Arto Lappi: Pohjoiset tuulenpesät (Enostone, elokuu 2020))

Kaupinoja, Tampere (Kuva: AL)

Kulkea erämaajärven rantaan,
   kuulla kuikan dobro

kluui-ko – kluui-ko – kluui-ko – kluii

Bluesissa on kyse kierrosta,
kolmesta soinnusta,
   kahdestatoista tahdista,

vaeltamisesta vuoden
jokaisena päivänä, putoamisesta 
   yli kartan reunan

   hetkeen jossa olet,

olet nähty, näet
   sinisen silmän, josta
   taivas itsensä peilaa.



                             Sáivui


            (Arto Lappi: Pohjoiset tuulenpesät, Enostone, elokuu 2020)

_______________________________ 

Sáivo (pohjoissaame): Järvi, jolla on kaksi                      

pohjaa. Se voi myös tarkoittaa 

         kuolemanjälkeistä henkimaailmaa. 

         (Runon otsikko on Ulla Pirttijärven samannimisestä kappaleesta)

(Bafe's Factory /Nordic Notes 2019)

. . .